Tarkoitus olisi seurata puutarhan hidasta muotoutumista vuodesta toiseen. Kuvin ja tekstein, ja vaikka kirjoitan omaksi ilokseni niin tottakai ilahdun aivan valtavasti jos joku innostuu vaikka kommentoimaan tai ehdottamaan jotain. Unelmapuutarhani on hieman villi ja runsas, salainen puutarha. Sellainen mummopuutarhan ja englantilaisen puutarhan risteymä. Tämä pieni puutarhani on tullut omakseni vasta viime vuoden marraskuussa.
Unelmakasvejani:
*kirsikat
*koristeomenapuut
*surukuusi
*pensaat kuten helmipensas ja hortensiat
*perennoista sydämen saavat perinnekukat kuten pionit, palava rakkaus, malva
*keväiset tulppaanit joita lykitään syksyllä maahan, kärsin jatkuvasta tulipomaniasta
Toiveissa siintää
*suojainen, intiimi (naapureiden katseilta) tila
*ihana pergola (jonka siskon mies on luvannut rakentaa)
*kirsikkapuiden kaunis kukinta
*koristeomenapuiden suloisuus
*havujen suojaisuus
*kauniit syysvärit
Puutarhan vahvuuksia
Ihanat kivimuurit!
Rinnetontin ihanuus, jännittäviä sopukoita
pienessä mittakaavassa toimiminen :)
hyvä maa
Ongelmakohtia riittää myös
tuulisuus
naapureiden läheisyys (lähin vain 4,5 metrin päässä)
pengertäminen
paradise lost eli vanhan katoaminen :(
(edellinen omistaja myi ympäriltä tontteja, ja rahamme riittivät nippanappa tähän paratiisin joka jäi jäljelle)
Unelmat ja todellisuus eivät ihan aina kohtaa jolloin on parasta kantaa mukana hippunen huumoria ja muistaa, että kyseessä
on vain pala maata! Erehdysten kautta voittoon (tai uusiin epäonnistumisiin...). Yritän liimailla mukaan valokuvia, mutten ole kummoinen valokuvaaja. Ensimmäisessä kuvassa näkeekin muutaman haasteen, joiden kanssa painiskelen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti