perjantai 25. heinäkuuta 2014

Pientä ja herkkää

Pienenä lemmikin ohella lempikasvejani oli harsokukka. Kylvin niitä joitakin vuosia sitten siemenestä ja iloitsen joka vuosi pienestä hörhelömäisestä kukinnasta. Tarkoitus oli saada harsokukista kumppani ruusuille samaan tyyliin kuin kukkakimpuissa on (erityisesti vanhanajan kukkakimpuissa), mutta istutin suurimman osan taimista väärään penkkiin. Hups, siellä kukoistavat ja vain tämä pieni tupas jäi ruusujen seuralaiseksi. 
Lidlistä löytyi kaunis valkoinen Laventeli. Yritän istuttaa ensimmäistä kertaa sen talvehtimaan maahan. Olen tehnyt paljon kesäkukkalaventelikylvöjä aikoinaan parvekkeella, mutten omistanut silloin vielä puutarhaa. Tuoksu on minusta hieman paha samoin kuin timjamilla. Makuasioita. 
Ilta-auringon lumossa Ruusumalvoista tulee maagisia
Olen aina ihmetyksellä ihastellut ihmisiä jotka hurahtavat tiettyyn kasvisukuun. Minulle ei sellaista yhtä tiettyä ole vielä löytynyt enkä ehkä muutenkaan ole täysin keräilijätyyppiä. Siihen tarvitaan parempi luoteenlaatu. Lähimpänä kasvihurahdusta on ehkä tädykkeet, niitä tekisi hieman mieli keräillä. Minulla on vain yksi. Virginiantädyke (Veronica virginica 'Pink Glow'). Korkea hujoppi toimii pionitukena, värissä on hento pilkahdus vaaleanpunaista. Kukinto on hento olemukseltaan. 
Mustilan tavallisesta taimitarhasta ostin reissulta yhden lisää, Tähkätädyke Pink Goblinin. Vaaleanpunainen näemmä sekin. Haaveilen niistä tummansävyisistä tädykkeistä. Kuvassa taustalla sinkkiämpärissä kasvava Norjanangervo. Voi ihan hyvin, toistaiseksi. Katsotaan taas miten ensi talvi sujuu. 

Puutarhassa on tosiaankin nyt paljon pientä ja hentoa suloa. Lumikärhökin.
Vastaostettuun Koreanvaahteraan olen aika ihastunut jo. 
Mustilasta "varastin" myös kuusenkävyt, suuret. Jonkin ison kuusen käpyjä, en ole varma minkä. 
Superhelle saa Syyskimikki Bruneten kukkimaan etuajassa tänä vuonna, yleensä kukkii vasta syyskuussa
Äitienpäiväruusu jaksaa vielä ovenpielessä lähteä uuteen kukintaan

On todella kuumia päiviä ja lämpötila sisätiloissakin pysyttelee +30 asteessa. Kärsin hieman, mutta yritän olla valittamatta. Ainoa pelko on, että tähän tottuu ja pian paleltaa todella kun lämpötila laskee alle kahdenkymmenen. Kasvit ovat jo tottuneet lämpöön ja paahteeseen tässä pihassa. Pyrin hieman lisäämään varjopaikkoja pikkuhiljaa, mutta kuuma ja aurinkoinen piha on omanlaisensa.

4 kommenttia:

  1. Ihania herkkiä! Harsokukka ja ruusut - mikä ihana ajatus, kuin vanhanajan kukkakimpussa tosiaan.

    VastaaPoista
  2. Harsokukkaa muistelen itsekin kylväneeni, mutta ei sitä kyllä missään näy. Tai sitten se on jäänyt suunnitelman asteelle vielä... Sitä kyllä pihaani kaipaan :)

    VastaaPoista
  3. Hei, täällähän ihana pikkupuutarha, eksyin blogiisi sattumalta! Harsokukka on niin soman kaunis kukkija, hieno tuon ruusun kanssa! Lämmintä piisaa täälläkin, n. 30 astetta.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Saila :)

    Susanna, harmi, toivottavasti löydät Harsokukan, on kyllä kukkimattomana aika huomaamaton

    Anski, voi kiitoksia! Pitää tulla äkkiä vastavierailulle blogiisi :)

    VastaaPoista